WEC 51 ennakkokatsaus

Zuffan kakkostuote WEC on usein isoveljeään UFC:ta viihdyttävämpi ja tälläkin kertaa taitaa käydä niin, että WEC 51 pyyhkii pakaroitaan UFC 119:n viihdearvolla. Tarjolla on monta säkenöivää matsia, joissa maailman parhaat pikku-ukot lyövät toisiltaan roskat silmistä.

Pääkortti:

Jose Aldo (17-1) vs. Manny Gamburyan (11-4): Etukäteen loisteliaassa main eventissä Jose “Mini-Anderson” Aldo vastaa Manvel “Manny” Gamburyanin esittämään aggressiiviseen haasteeseen. Muaythai-guru Jose Aldo on tehnyt tuhoisaa jälkeä WEC:n FW-divarissa ja saavuttanut painoluokassa vastaavan statuksen kuin GSP, Silva, Penn jne tahoillaan. Mutta hetkinen, Silvahan joutui juuri Oregonilaisen gansterin pahoinpitelemäksi ja Penn otti kahdesti pataan New Jerseyn putkimieheltä. Siinäpä se piileekin vapaaottelun suola. Juuri kun fanit ovat julistaneet, että tietty ottelijaa tulee hallitsemaan painoluokkaa suvereenisti niin kauanko hän parhaaksi näkee, tuleekin puun takaa haastaja, joka muotoilee mestarin urasuunnitelmat uusiksi. Mutta takaisin tähän kyseiseen otteluun. Lihatynnyriä muistuttava Manny G tuli suurelle yleisölle tutuksi TUF:sta, jossa hän selvisi finaaliin asti. Finaalissakin Manny dominoi Nate Diaz:sta alasvienneillä ja tiukalla top kontrollilla, mutta toisessa erässä armenianamerikkalaisen olkapää meni sijoiltaan ja homma oli siinä. Myöhemmin Manny huomasi olevansa auttamattomasti liian pieni UFC LW-divarin monstereita vastaan ja Joe Silva ehdottikin siirtymistä WEC:n leiviin. Nyt kolme matsia ja kolme voittoa myöhemmin herra on titteliottelussa. Viimeksi kaatui entinen kuningas Mike Brown komealla tyrmäysvoitolla.

Ottelunkulku:  Aldolla on selkeä etu pystyssä superteknisen ja räjähtävän lyöntipelinsä sekä pitkän ulottuvuutensa ansiosta. Fyysisesti sarjan vahvimpiin kuuluva Manny on kova judomies ja mattovääntäjä, joka pyrkii varmasti viemään matsin tonttiin. Mannyn kuten muidenkin Gokorin oppilaiden mattopeli ei ole ihan sitä tavallista BJJ:tä ja se voi aiheuttaa yllätyksiä kokeneellekin grapplerille kuten Aldo. Mannyn top kontrolli on ilmatiivistä, eikä lihapullan lukottaminen alta ole helppo tehtävä.  Mannyn heikko kohta on keskinkertainen leuka ja tarkka-ampuja Aldoa vastaan se on varsin ikävä heikkous. Aldo by KO R1.

Donald Cerrone (11-3) vs. Jamie Varner (16-3-1): Kävi tässä miten tahansa niin paskanjauhaminen näiden toisiaan vihaavien sankarien välillä ei varmasti lopu. Herrojen edellinen kohtaaminen päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa, kun Cerronen heittämä laillinen/laiton polvi osui tontista ylös nousevan Varnerin silmään. Öögöni meni rikki ja peli vihellettiin poikki. Varner sai pistevoiton, mutta homma jäi kesken. Nyrkkeily- ja painitaustaisella Varnerilla on etu perusboksauksessa sekä painissa, mutta toisaalta Cerrone on vikkelämpi mattomies ja pystyssä Jacksonin suojatin lyöntipeli on monipuolisempaa kuin vastustajalla. Molemmat osaavat ottaa koppeja vastaan, mutta varsinkin Cerronen leukaperät on titaania.

Ottelunkulku: Cerrone on hidas aloittaja ja nopeampi Varner luultavasti hallitseekin ottelun alkua. Varner on kuitenkin toistuvasti katkennut henkisesti paineen alla valittaen joka asiasta tuomarille ja vaatien time-outteja. Lisäksi Varnerin raajat tuntuvat olevan lasia, sillä joka matsissa on jotain hajonnut. Cerrone ottaa alussa pleksiin, mutta ottelun edetessä kontrolli siirtyy Cowboylle, joka nuijii Varnerin maanrakoon viimeistään kolmannessa erässä. Cerrone TKO strikes R2.

Miguel Torres (37-3) vs. Charlie Valencia (12-5): BW-sarjan entinen kuningas, lähes voittamattomana pidetty, Torres on tipahtanut norsunluutornistaan alas rymisten. Ensin Brian Bowles shokeerasi MMA-maailmaa lyömällä Torresilta kruunun päästä ja viimeksi Benavidez löi lisää paskaa ex-mestarin housuun kuristamalla tämän giljotiinilla. Sanomattakin selvää, että tämä on Torresin uran kannalta äärimmäisen tärkeä matsi, sillä kolmatta tappiota ei saa tulla putkeen. Valencialla on kolme voittoa alla, mutta ei hän yllä kuitenkaan Torresin tasolle ottelijana ja se tässä match-upissa onkin ideana. Gimme fight Torressille ja lopputulos on sen mukainen.  Torres by RNC R2

Chan Sung Jung (10-2) vs. George Roop (10-6-1): Korean Zombie vs pitkänhuiskea TUF:sta tuttu Roop. Eiköhän tässä mäiskitä rehellisesti toista niin kauan, että mies kaatuu tai ainakin palasia irtoaa. Jung by KO R2.

Mark Hominick (18-8) vs. Leonard Garcia (14-5-1): Samat sanat tähän kuin edelliseen. Hominickin heikkouksia olivat ennen mattopeli ja LW-sarjaan liian pieni fysiikka. Sarjaa alempana Markin fysiikka on kuitenkin varmasti riittävä ja viimeisestä kolmesta voitosta kaksi on tullut lukotuksilla. Erityisesti triangeli-armbar Carawayta vastaan oli komeata katseltavaa ja vahva todiste Hominickin taitojen kehittymisestä. Garcia pärjää aggressiivisuutensa, sisukkuutensa ja graniittisen leukansa ansiosta. Jacksonin suojatti on kaikilla osa-alueilla keskinkertainen, mutta korvaa puutteet edellä mainituilla attribuuteilla. Valmentaja Shawn Tompkinsin alkuperäiseen tiimiin kuulunut Hominick on loistava strikeri, joka vetää pystyssä hyvällä sykkeellä ja monipuolisella arsenaalilla. Se riittää Garciaa vastaan, jonka puolustus koostuu lähinnä kasvolihasten jännittämisestä.  Hominick by KO (liver shot a’la Bas) R3.

Preleissä on tarjolla muun muassa gimme gimmeä Mike Brownille sekä LW-sarjan iskukarnevaali, jonka tarjoavat herrat Horodecki ja 9mm Ratcliffe.

Prelit:

Mike Brown (23-6) vs. Cole Province (6-1)

Chris Horodecki (15-2) vs. Ed Ratcliffe (7-2)

Diego Nunes (14-1 vs. Tyler Toner (10-1)

Antonio Banuelos (17-6) vs. Chad George (11-5)

Demetrious Johnson (5-1) vs. Nick Pace (5-0)

Tiequan Zhang (16-0) vs. Pablo Garza (9-0)